Mitä trollaaminen tarkoittaa tänään?

Olin eilen paneelikeskustelijana Julkisen sanan neuvoston ja Päätoimittajien yhdistyksen järjestämässä Sananvapauden päivä 2015 seminaarissa. Keskustelussa käytiin läpi miten journalistit voivat torjua trollauksen ja välttyä joutumasta kybersodan uhreiksi. Koska keskustelun kärkenä olivat toimittajien saamat asiattomat ja laittomatkin palautteet etenkin venäjäuutisoinnin perusteella, niin trollauksen käsite jäi hieman yksipuoliseksi. Trollaus kun on paljon muutakin kuin informaatiosodankäyntiä.

Aina luotettavan Wikipedian määrittelyn mukaan trolli on internet-slangia, jolla tarkoitetaan viestiä tai henkilöä, jonka ensisijainen tarkoitus on ärsyttää ihmisiä, aiheuttaa ristiriitoja tai kirjoittaa turhia viestejä. Lisäksi trollauksena voidaan pitää yritystä saada vastaukseksi ärsyyntyneitä ja tulikivenkatkuisia vastakommentteja.

Kun aloitin nettipoliisityön, olivat sanat ”trolli” ja ”trollaaminen” jo käytössä, mutta niihin suhtauduttiin julkisuudessa joko kysymysmerkin näköisenä taikka vähättelevästi lasten löpinöinä. Eilisen seminaarin perusteella sana otetaan nykyisin huomattavasti vakavammin. Puhuttiin Venäjän trolliarmeijasta ja yksittäisistä toimijoista, jotka lähettävät jopa suoranaisia uhkauksia toimittajille heidän tekemän uutisoinnin takia. Pyritään siis psykologisin keinoin vaikuttamaan tiettyyn ihmiseen tai ryhmään.

Kun aletaan tarkastella mitä kaikkea tuon ilmiön taustalla voi olla, niin ei voida yksiselitteisesti todeta, että kyseessä on vain jonkun vieraan valtion organisoima trolliarmeija. Tästä on toki näyttöä sen verran, että Yle teki helmikuussa 2015 jutun Pietarin lähistöllä sijaitsevasta trollitehtaasta, jossa toimi jutun mukaan yli kaksisataa työntekijää, joiden tehtävänä on kehua Venäjää ja sen johtajaa.

Tämä pitää kuitenkin erottaa yksittäisistä toimijoista, jotka kirjoittavat esimerkiksi venäjämyönteisiä viestejä someen omasta vapaasta tahdostaan. Yleensä vielä omalla nimellä ja kasvoillaan, joita kyseisen trolliarmeijan henkilöt eivät yleensä tee. Suomessa asuu suuri venäläisvähemmistö ja olisi outoa, jos sieltä ei löytyisi venäjämyönteisyyttä. On myös yksittäisiä kantasuomalaisia, joilla syyt voi olla pelkästään henkilökohtaiset. Tämä ei kuitenkaan tee heistä kaikista yksiselitteisesti trolleja, koska heidän tarkoituksena voi olla vain oman mielipiteen julkituominen. Valitettavasti tässäkin asiassa on havaittavissa tietynlaista polarisoitumista niin kuin maahanmuuton suhteen: olet joko rasisti tai suvakki.

Edelleen voidaan erottaa ”perinteiset trollit”, joilla ei ole minkäänlaista henkilökohtaista mielenkiintoa esimerkiksi Venäjän tilanteeseen, mutta he vain haluavat saada vastapuolessa aikaan reaktion aralla aiheella. Muita ”herkullisia” häiriköintiaiheita ovat esimerkiksi pedofiilien tai eläinten kaltoinkohtelun puolustaminen.

Oma ryhmänsä ovat mielenterveys- ja päihdeongelmaisten viestit, joissa kyse ei ole enää trollaamisesta. Toki voidaan todeta, että mielenterveys- ja päihdeongelmat voivat liittyä osaltaan myös aikaisemmin mainittuihin motiiveihin. Itse olen ollut muutamilla sähköpostituslistoilla, joissa yksittäinen henkilö lähettelee paatostaan presidenttiä myöten erilaisille toimijoille. Nämä eivät ole lähtökohtaisesti trollaamista, vaikka henkilö keskittyisikin vain yhteen tiettyyn asiaan. Henkilön tarkoituksena ei ole lähtökohtaisesti provosoida toista osapuolta, vaan enemmänkin kritisoida ja purkaa pahaa oloaan. Asiaosuus vaan tuppaa monesti jäämään yleensä salaliittoteorioiden ja laihojen väitteiden varaan.

Lisäksi erottaisin vielä yhdeksi trollaamisen alalajiksi ”nettikällit”, joiden tarkoitus voi olla saada kohde ärsyyntymään tai vähintään hämmästymään, mutta taustalla ei ole ilkeämielinen motiivi. On esimerkiksi julkaistu kaverista video sosiaalisessa mediassa pilailumielessä, jossa hänet on ensin yllytetty juomaan kultakala ja tekstin saatesanoissa henkilön kerrotaan karanneen mielisairaalasta ja näköhavainnoista pyydetään ilmoittamaan poliisille. Tätä sitten nauretaan porukalla, kun videoitu henkilö saa asiasta tiedon. Nettikälli voi olla myös jonkun tietyn nettiäänestystuloksen tai -kilpailun manipulointi. Esimerkiksi itse pääsin nauttimaan Linnan juhlien tyylikkäin –tittelistä vuonna 2011, kun Ylilaudalta masinoitu äänestysporukka äänesti minut Aamulehden äänestyksessä ykköseksi.

Nykypäivälle tuntuu olevan ominaista, että sähköisiin ympäristöihin liittyvien termien sisään mahtuu paljon erilaisia asioita ja toimijoita. Näistä kahtena hyvänä esimerkkinä toimivat sosiaalinen media ja kyber. Trollauskin tulee siis nähdä melko laajana käsitteenä, eikä vain yksittäistä asiaa koskevana ilmiönä, jotta toinen ei puhu aidasta ja toinen aidan seipäästä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu