*

MarkoFobbaForss

Kaikki blogit puheenaiheesta Kateus

Kateus on vihaa!

Kateus on lapsellinen tunne ja toiselle ihmiselle vahinkoa toivovan aikuisen henkilön tunnereaktio.

Narsistinen kateus

Kateus on hyvin haitallinen tunne missä tahansa yhteisössä ja se lienee sukua vallanhimolle ja hallinnan menettämisen tunteelle. On olemassa motivoivaa kateutta esimerkiksi tulovertailussa, mutta en usko motivaation silloinkaan olevan tervehenkistä.

Kateus on vihaa!

Kateus demokratian perustana

Psykologinen selitys demokratian suosiolle yhteiskuntamuotona on ihmisten toisiaan kohtaan tuntema kateus eli tyytymättömyyden tunne, joka kumpuaa siitä mitä muilla on tai uskotaan olevan. Yhtäältä tämä Bertrand Russellin provokatorinen toteamus asettaa kiusalliseen tai ainakin tarkoitetusta poikkeavaan valoon juhlapuhujien ja aktivistien useimmiten hyvää tarkoittavat vaatimukset demokratian edistämiseksi omassa ja toisten yhteiskunnissa. Toisaalta kommentin sisältö ja seuraukset on helppo ymmärtää väärin. Kommentti ei esimerkiksi ole kannanotto demokraattista yhteiskuntamuotoa vastaan.

Meillä kaikilla on syymme kadehtia toisia

Kun minä olin menestyvä yrittäjä, niin toiset kadehtivat. Kun minä menetin kaiken valtion hallussa olleen pankin ryöstettyä meidät, niin kadehtijat olivat iloisia. Kun minä selvisin veloistani vapaaehtoisen velkasaneerauksen kautta, pääsin irti ulosoton ikeestä, ja aloin saamaan kohtuullista eläkettä, josta olin aiemmin maksanut eläkemaksut, niin minun kadehtijat olivat jälleen kateellisia. Kun olen täällä blogeissani kertonut elämästäni, niin ne kadehtijat ovat olleet  jälleen vielä vihaisempia.

Seitsemän kuolemansyntiä työelämässä - kateus

 

Ylpeys, kateus, viha, laiskuus, ahneus, ylensyönti ja himo

 

Kateus negatiivisessa mielessä on yksi ihmisluonteen vastenmielisimmistä ominaisuuksista. Sen tasapäistävä ja latistava vaikutus tuntuu ikävällä tavalla suomalaisilla työpaikoilla. Idearikkaat, eteenpäinpyrkivät ja ahkerat ihmiset leimataan kateellisten toimesta ahneiksi.

 

 

Vastuullinen miljonääri

Itse asiassa miljonäärinä eläminen kysyy enemmän vastuullisuutta kuin mitä moni köyhä voi kuvitellakaan. 

Kytätään ja kytätään

Miljonäärin tekemisiä Suomessa kyttää paitsi kateelliset sukulaiset ja entiset kaverit, niin häntä kyttää myös media raivotautisena. Ja kun mehevä paljastus löytyy, niin se on lööppikamaa heti.

Kaiken takana on kateus!

Pieni sana kateudesta.

Minulla on muutama älyköksi kutsumani Facebook kaveri. Kun aikoinani lähetin heille kaveripyynnön, olin erittäin otettu siitä, että he hyväksyivät sen. Mikään ei nosta tällaisen keskivertopulliaisen oman arvon tuntoa, kuin tulla hyväksytyksi itseään älykkäämpään seuraan. Siinä on sekin taka-ajatus, että älykkyys ikään kuin tarttuisi ja sitä toivoo että taloustieteen oppien lailla ylhäältä tippuisi niitä murusia tänne pöydän allekin.

KATEUS on voimavara oikein käytettynä

Kuuntelin tänään radio-ohjelmaa, jossa haastateltavana oli ahvenmaalainen Stefan Lindfors.  Harvoin olen kuullut niin lyhyessä ajassa niin hyvää arviota suomalaisuudesta.

 

Vaikka mannersuomessa yleisesti suomenruotsalaiset yhdistetään Ruotsiin, Stefanin oman kokemuksen mukaan suomenruotsalaiset ja myös ahvenanmaalaiset käyttäytyvät täsmälleeen samoin kuin ”junttisuomalaiset”.

 

Tämä on kateellisten panettelua


Kateus on sairas mielentila, joka kohdistuu yleensä sinne, missä sitä ei oikeasti tarvittaisi. Kateus on yksilön pahoinvointia toisten menestyksen takia. Vaikka hän kuinka soisi toiselle hyvää, niin silti pahoittaa mielensä, kun on kateellinen perusluonteeltaan.

Kateuden uhriksi joutuu vaikka ei omaisi edes erityistä menestystä, joutuu siksi, koska kateellinen vain sattuu päätymään sellaiseen tulokseen, että kannattaa sinuakin kadehtia.

Verokevennys vastineeksi mistä? Kokoomus ei tohdi toivoa edes työtunteja!

Toiveikkaat rallatukset verojen mataloittamisen myönteisistä "dynaamisista" vaikutuksista kansantaloudelle saisivat jo loppua. Niin keskustalaiset kuin kokoomuslaisetkin pääministerit (hassua puhua monikossa molemmista, kun viitataan vain kahteen viimeiseen vaalikauteen) ovat johtaneet veropolitiikkaa väärin siinä, ettei veronkevennysten kohdentumisesta työllistymiseen tai edes työtuntikertymään ole riittävästi huolehdittu.

Utopiaa vai realismia - muutetaan yhteiskunta!

Jokainen ihminen ansaitsee tulla hyväksytyksi juuri sellaisena kuin on, täysin omana itsenään. Jokainen ihminen tarvitsee elämäänsä toisen ihmisen, joka uskoo häneen. Uskoo ja hyväksyy hänet sellaisenaan, ilman vaateita tai velvollisuuksia, täysin pyyteettä. Ihminen, jolta tällainen sielun kumppani ja ystävä puuttuu, haalistuu ja murtuu, lopulta katoaa. Parhaassakin tapauksessa jäljelle jää vain tyhjä kuori, ihminen, joka etsii edes pientä osoitusta koko olemassaolostaan teoilla ja keinoilla joita muut eivät voi hyväksyä ja joita he halveksuvat.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Julkaise syötteitä